sunnuntai 27. maaliskuuta 2022

Vuosirengas 2022

 

Kulumassa olevaa vuosirengasta viedään ja vaikka Daven duunit edelleenkin jatkuvat, niin vuosirengaskirjoitusten virta ehtyy ainakin toistaiseksi tähän.

Marraskuussa 2021 Daven teki tusinan sooloesiintymisen rundin ”Yksin”-otsikolla. Ainakin osa keikoista oli siirtymää edelliseltä vuodelta, jolloin koronan takia suunnitellut esiintymiset, itse asiassa koko kiertue, jouduttiin lykkäämään tulevaisuuteen. Konserttiäänitteistä koostettiin tupla-albumi Laulu & kitara, joka julkaistaan Daven 70-vuotispäivänä, 31.3.2022.

Puhdas yhden konserttikokemuksen dokumentti levy ei ole, vaikka kokonaisuus on pitkälti Daven nykyinen keikkasetti. Pois on jätetty muutama Daven keikoille tyypillinen englanninkielinen klassikkobiisi. Nytkin niitä oli esityksissä mukana, mutta levylle on siirretty vain suomenkieliset kappaleet. Kokonaisuus toimii mainiosti ja koostamisessa on nähty vaivaa, sillä 24 kappaleen yhtenäiseltä kuulostavassa joukossa on otteita 12 eri keikalta.

Oman mainintansa ansaitsee levyn etukannen kuva, jossa voi nähdä korona-aikaan ja/tai kiertueen nimeen liittyvää tahallista tai tahatonta symboliikkaa. Harri Hinkan hieno otos Davesta takaapäin, päätöskonsertin Kansallisteatterin tyhjä katsomo edessään.

Uutinen levyn julkaisusta saavutti melko lailla viime hetkellä Tampereen pääkirjasto Metsoon koostetun Dave-valokuvanäyttelyn valmistelun ja kuva siitäkin saatiin näyttelyn aineistoon mukaan. Näyttely ”Sirkuksesta Holikongiin – ja edelleen” on siis avoinna Metsossa Tampereella 1.3.-30.4.22 ja päättyy Daven Vastavirtaklubin keikkaan PA Kiiskilän kanssa. Ko. duo on tekemässä toukokuussa eri puolilla myös joitakin muitakin yhteisesiintymisiä.

Maaliskuussa SF-Blues lähti yhdeksän konsertin rundille, mukaan edellisen kiertueen tapaan oli määrä tulla myös Eero Raittisen ja Jukka Gustavsonin, mutta näistä Eero joutui jättäytymään joukosta pois terveydellisten syiden takia. Epun sijaan mukana ovat ainakin joillakin valikoiduilla keikoilla Ile Kallio ja Noora Louhimo sekä helsingissä Kulttuuritalolla Honey B Family. Rumpupallille istuu nyt Harri-Alakojola, bassossa on luonnollisesti Mikko Löytty. Ainakin Helsingissä lavalla 25.3. nähtiin myös Jan Ahlqvist, Pepen nuorempi poika. 

Kesällä 2022 on sitten vuorossa jälleen Kynä ja kumppanit – suomenkielisiä vetoja Daven 70 vuotispäivien merkeissä – taikka 50 vuotta ensimmäisestä Isokynä-levystä, miten vaan.

Myös studiossa Dave on jo alkukeväällä 2022 viettänyt aikaa, mutta tähän työskentelyyn liittyvästä kuultaneen myöhemmin ja muilla foorumeilla erikseen.

 

Nyt lienee aika päättää tämä kirjoitusten sarja isoihin LXX-onnitteluihin.





lauantai 19. maaliskuuta 2022

Vuosirengas 2021

 

Dave Lindholm Lights oli saanut omaa nimeään kantavan albuminsa viimeistellyksi jo syksyllä 2020 ja se ilmoitettiin julkaistavaksi huhtikuun 2021 lopussa. Kvartetti siis koostui Daven lisäksi luottobasisti Mikko Löytystä ja rumpali Juppo Paavolasta, jotka olivat jo Go-albumin komppiryhmänä. Porukan täydensi kitaristi Tommi Laine, ja se mahdollisti maukkaat kitaravuoropuhelut. Välillä vain on vaikea erottaa, kumpi herroista on kulloinkin vuorossa. Laine on tuttu mm. Pekko Käpin yhtyeestä K:H:H:L: (nimi tulee sanoista “kuolleiden hevosten hillittömät luut”).

Dave Lindholm Lights julkaisi myös Record Store Day 2021 part 1 -singlenä (7” vinyyli) kappaleet “Woodman Dance” / “Gramophone”. A-puoli ilmestyi jo aikaisemmin keväällä digitaalisessa muodossa.

Pieneksi yllätykseksi myös nuo singlebiisit sisältänyt Lightsien toinen albumi näki päivänvalon jo lokakuun 2021 alkupuolella, nimeltään Honolulu + 1 Hour. Se oli Mikko Löytyn näkemyksen mukaan tavallaan kolmas osanen kehittyvästä bluespohjaisesta trilogiassa, joka alkoi mainitusta Go-levystä.

Vierailujen ja ulkopuolisten tulkintojen määrän osalta alettiin 2021 palata normaaliin päiväjärjestykseen. Löytyn soololevy BlueStars saatiin pakettiin maaliskuussa 2021 ja sen julkaisi Eclipse Music -yhtiö syyskuussa. Dave vierailee yhdellä biisillä sooloilemassa.

Loviisalaiselta rock`n`roll-orkesteri Honkatonkilta ilmestyi marraskuussa 2021 digisingle, video ja myös pieni setti CDr-levyä. Kappale oli Mikko Saarelan ennen julkaisematon sävellys ja sanoitus ”Chiquita (eli banaanit boikottiin)”. Dave vieraili sessiossa liukukitaroimassa.

Toinen rokkiyhtye Nine Lives teki levylleen Daven suostumuksella englanninnoksen kappaleesta ”Annan kitaran laulaa vaan” eli ”Let the Guitar Swing Down Low”.

Ei voisi sanoa sokerina, vaan ennemmin omaan makuun sakkana pohjalla 2021 oli sävy-sävyyn stailatun Sannin digisingletulkinta kappaleesta ”Pieni ja hento ote”, Love Suomi -ohjelmasta napattuna. No comments siis siitä...






lauantai 12. maaliskuuta 2022

Vuosirengas 2020



 Dave vietti koronakevättä 2020 edellissyksyn tapaan studion syövereissä. Keväältä ja kesältä siirtyivät eteenpäin niin uuden Lights-kokoonpanon ensi konsertit kuin Jartse Tuomisen organisoima GTR-Tour 2020. Lights siirtyi jo kesällä 2020 myös studioon ja syyskuussa albumin kappaleet olivat käytännössä koossa. Bändin albumin ilmestyminen oli sitten vasta seuraavan vuosirenkaan juttuja. Vain muutamia Lights-keikkoja pystyttiin 2020 toteuttamaan. GTR Tour peruuntui lopulta kokonaan.

 Omaehtoisen karanteenin myötä tallentui Headline-studiolla uudelle sooloalbumille kokonaista 24 uutta biisiä. Projekti oli oikeastaan pyörähtänyt käyntiin jo 2019 keväällä, kun Kynä & Kumppaneiden ensimmäisessä levysessiossa taltioitiin singlebiisi ”Kun haluu voittaa”. Biisi siirtyi Kynä-keikkojen jälkeen uudelle albumillekin, mutta uusiksi tehtynä versiona. Daven mukaan hän ei nyt halunnut taustalle perinteistä rumpusettiä, vaan erillisiä perkussioita, ”ja se värjäs heti koko systeemin”. Vuoden 2019 syksyllä oli jo suurin osa soololevyn kappaleista valmiina. Ensin syntyi Daven mukaan 12 biisin kokonaisuus, mutta hän innostui tuloksista sen verran paljon, että toinenkin 12 biisin satsi tehtiin. Lopullisella albumilla kappaleet eivät ole mitenkään sessioiden mukaisessa järjestyksessä. Ja tupla-albumin nimeksi tuli ytimekkäästi ”Dave Lindholm”.

Kokonaisuudesta syntyi primitiivireaktiona kahden kuuntelun perusteella kymmenen huomion lista, joka edelleen pitää kutinsa:

1: Vaikuttava kokonaisuus. Melankolinen alku säväytti heti, että: ”Mitäs nyt?”

2: Tuttuja teemoja ja soundeja, mutta jälleen kerran uudella tavalla käsiteltyinä.

3: Kuin karkeasti työstettyjä puuveistoksia, joissa jokainen yksityiskohta on kuitenkin tarkasti viimeistelty. Jokainen biisi on väritetty jollakin sille erityisellä tavalla.

4: Paljon minälähtöistä pohdiskelua, mutta tunnelma ei silti ole sisäänpäin kääntynyt. Onko ”Vapaa Juulia” Dave, joka ”Vapaana viheltää”?

5: Melkeinpä proosamuotoisia runoja, jossa soundeilla tuetaan tekstiä, ei toisinpäin. Niukasti on aihioita yhteislauluiltoihin.

6: Vakavahko, ei juuri suoraa huumoria. (No, kyllä sitä alkaa löytyä kuuntelukertojen myötä)

7: Pari Davelle tyypillistä tutkielmaa jostakin yksittäisestä aiheesta: totuus (”Totuus on alaston & koruton”), aika (”Ihmeellinen aika”).

8: Pitääkö hakea yhtymäkohtia aikaisempaan? Jos, niin jopa Fandjango, ainakin Vanha & uusi romanssi, ehkä Luuttujengi tulee. Rikkaiden yksityiskohtien takia ehdottomasti Sissi (joka on yksi Daven huippualbumeista). Kansi on Harri Hinkan ottama ja tähän päivään tuotu versio Sirkuksesta (taustana on ilmeisesti Daven soittaman matkalaukkusitran otelauta, eli kuva näyttäisi olevan kollaasi).

9: Vanhemman valtiomiehen viisauksia on tässä tarjolla.

10: Jotenkin niin Daven (musiikin) näköistä, ettei levyn nimi voisi olla kuin se mikä on – Dave Lindholm.

 



lauantai 5. maaliskuuta 2022

Vuosirengas 2019

 Vuosirengas 2019 on äänitteiden osalta hieman ohuehko, joskin Daven puolesta täysin normit täyttävä. Tuloksena oli singlejulkaisu sekä albumi ja koko joukko muita tapahtumia. Muiden tulkintoja taikka vierailuita muiden levytyksissä ei sen sijaan nähty.

Suunniteltu Kynä & Kumppanit -kiertue toteutui reilun puolen tusinan keikan muodossa. Avauksena ollut Allas Pool -keikka Helsingissä peruuntui, mutta Ylivieskassa soitto soi heinäkuun 2018 lopulla. Keikoilta koostettiin loppuvuonna 2019 julkaistu live-albumi (nimeltään yksinkertaisesti Dave Lindholm esittää: Kynä & Kumppanit Live), jolle valikoitui kappaleita neljältä paikkakunnalta. Keikat myös kuvattiin vastaisen varalle.

Kiertueen jälkeen julkaistiin kuitenkin maaliskuussa Daven nimellä single ”Kun haluu voittaa”. Se oli siis peräisin Kumppanit-ryhmän ensimmäisestä studiosessiosta ja tarkoitettu ensisijaisesti nettijakeluun.

Dave, Heikki Silvennoinen ja Pepe Ahlqvist eli SF-Blues taikka nyt SF-Blues Caravan lähti jälleen syksyllä 2019 kuuden konsertin ja kahden klubi-keikan mittaiselle rundille. Kaikilla keikoilla olivat myös mukana Eero Raittinen sekä Jukka Gustavson – Eero kevään vakavista terveysongelmistaan toipuneena. Kompissa nähtiin tutut basisti Mikko Löytty ja rumpali Jani Auvinen. Mukana oli eri keikoilla useita vierailevia huippuartisteja, esimerkiksi Seinäjoen Rytmikorjaamolla kanteletaituri Ida Elina sekä Micke Björklöf & Lefty Leppänen ja Kulttuuritalon päätöskonsertissa Ida Elinan ohella Johanna Försti, Emilia Sisco ja Helge Tallqvist.

Loppuvuonna 2019 Dave teki myös muutaman keikan Iloinen marraskuu -konseptilla. Mukana oli Daven hyvä ystävä ja pitkän linjan muusikko Joe Vestich (USA), joka esitti omaa uutta musiikkiaan tulevalta levyltään.

Joulukuun ensimmäisenä 2019 kuultiin YLEn kanavalta Pekka Laineen ja Tero Lieteen kolmituntinen Musiikin teemailta, jossa vieraana oli Dave Lindholm. Siinä soitettiin muutamia Daven uraan vaikuttaneita kappaleita ja viitisentoista Daven omaa. Ohjelmaan oli poimittu kaksi esimerkkiä radion nauhalta Kulttuurikeskuksen Pop-konsertista Laajasalon uimarannalla 8.7.1973. Nauha on merkittävä äänite sikäli, että bändi oli Rocket, joka ei koskaan levyä julkaissut. Kappaleet olivat versioita Sirkus-albumin biiseistä ”Kaikki menee seinään” ja ”Rockadillo”.




sunnuntai 27. helmikuuta 2022

Vuosirengas 2018

 Daven uuden ryhmän nimi oli Kynä & Kumppanit. Sen ensimmäinen digi/promosingle "Mä just about elän" julkaistiin toukokuussa 2018. Samassa sessiossa taltioitiin toinenkin biisi myöhemmin julkaistavaksi.

Kyseisessä kokoonpanossa olivat Daven lisäksi mukana Marko ”Poutahaukka” Haavisto bassossa, Pekka ”Devil” Virtanen kitarassa, Viljami Viippola koskettimissa ja Kuja Salmi rummuissa. Lauluvoimaa oli muodostelmassa paljon, sillä Viippolaa lukuun ottamatta kaikille löytyi jatkossa lauluosuuksia ja stemmat toimivat komeasti myös tulevalla albumilla.

Bändiä Dave oli alkanut koostaa jo 2017 loppukesästä Lahden tienoon luottomiehistä. Basistiksi oli tiedusteltu Daven Pitkät kiinalaiset -kokoonpanossa soittanutta Jarno Karjalaista, joka ei täystyöllistettynä voinut tulla mukaan. Marko Haavisto oli joutunut aikoinaan jättämään väliin Pitkät kiinalaiset -pestin, eikä enää halunnut kieltäytyä. Alun perin kokoonpano oli kasattu kesälle 2018 kiertuetta varten. Sekin toteutui, mutta bändi kuitenkin päätyi levyttämään myös kokonaisen pitkäsoiton verran uusia kappaleita.

Uusi albumi oli heti itsenäisyyspäivän jälkeen 2018 julkistettu ”Dave Lindholm esittää: Kynä & Kumppanit”. Se tuli CD ja C-kasettimuodossa ja tietenkin myös diginä, vinyyliversio ilmestyi vuodenvaihteen jälkeen.

Vähän ennen albumin julkaisua näki päivänvalon myös mielenkiintoinen kirjallinen tuotos: Daven ja hänen luottokuvaajansa Harri Hinkan yhteinen eepos ”Kynä & kamera”. Se ilmestyi lokakuun 2018 kirjamessuilla. Dave kuvaa teosta sen takakannessa: ”Tällaiselle kirjalle ei ole aikaisemmin ollut mitään tarvetta. Tässä se nyt on.

Vuoden 2018 saldoon kuuluu vielä Daven säveltämä instrumentaalikappale ”Kim” Esa Pulliaisen C-Combon levyllä.





sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Vuosirengas 2017

 

SF Blues palasi viiden vuoden keikkatauolta alkuperäiskokoonpanossa keväällä 2017 viettämään 15-vuotisjuhlavuottaan. Ryhmä teki touko-syyskuun välissä reilut parikymmentä keikkaa Suomen eturivin festivaaleilla ja klubeilla.

Elokuun alussa julkaistiin erittäin hieno opus, Daven (melkein kaikki) sanoitukset kokoava ”Sanat” ja melko tarkkaan kuukausi sen jälkeen syyskuun alussa uusi yllättävä äänite. Se oli palindromispesialisti Simo Frangénin kanssa työstetty ”maailman ensimmäinen palindromialbumi” nimeltään ”Tana! Hitit ihanat!”. Siinä jokaisen 20 biisin sanoitus on sama etu- ja takaperin. Studiota hoiti ja täydentäviä musisointeja soitti ja tehosteääniä lisäili Jani Viitanen.

Levy-yhtiönä oli Topi Salmen vetämä Turenki Records, kun Daven sopimus Universalin kanssa oli hieman yllättäen tullut tiensä päähän. Turengin tiedotteen mukaan palindromiprojekti lähti liikkeelle, kun naapuritaloissa Tampereen Tammelassa asuvat Simo ja Dave istuivat joulukuussa 2016 Tammelan Voima -ravintolassa. Simo kysyi: "Tehdäänkö palindromilevy?" ja Dave vastasi: "Tää on niin pöhkö idea, että tehdään vaan!” Keikoille kaksikko ei lähtenyt, mutta Frangénin sooloesiintymisten varalta levytyksestä tallennettiin myös pelkät taustat sisältävä kopio.

Vuoden varsinainen Dave Lindholm -albumi oli kuitenkin elokuussa äänitetty ja marraskuussa julkaistu englanninkielinen Go. Mukana olivat Daven lisäksi Mikko Löytty (basso) ja Jussi-Pekka ”Juppo” Paavola (rummut). Luottobasisti Löytty on kuvannut levyä bluesvivahteisen albumitrilogian ensimmäiseksi osaksi, muista sitten myöhemmissä vuosirenkaissa.

Vuoden 2017 alkupuolella Davea kuultiin vierailevana solistina niin Ari ”Selkä” Pulkkisen kuin Hannu Tervaharjun Friday Night Rock`n`Roll Bandin levyillä. Ensin mainitulla kappale oli ”Hän joka juoksee nauraen” (yhdessä Heikki Salon kanssa), ja toisella tuttu klassikko “Keep On Knocking”.

Huhtikuussa tulivat vinyylimuodossa ulos Svart Recordsin uudelleenjulkaisut Love-kauden Orfeus- albumeista ”Musiikkia” ja ”Lillan”. Jälkimmäinen julkaistiin nyt ensimmäisen kerran alkuperäismuodossaan, alkuperäisessä kappalejärjestyksessä ja alkuperäiseltä nauhalta remasteroituna laitoksena. Myös Svart Records -albumilla Pop Liisa 14 oli vuoden 1977 Mike Westhues Bandin taltiointi, jossa Davea kuultiin kitarassa viidellä kappaleella.




lauantai 12. helmikuuta 2022

Vuosirengas 2016

 

Daven vuosirenkaassa 2016 on keskeinen tuotanto albumi nimeltään  V. Ja nimi on siis V ja piste, joskin nimen alkuperä on yhä paljastamatta, saattaisi tarkoittaa vuosirengastakin. Suomenkielinen levy siis, nimensä mukaisesti virkeä ja vaihteleva kokonaisuus. Nostetaan kappaleista nyt vain yksi erikoisuus: ”Kalifooorniaan (joululaulu)”. Se on 1981 julkaisematta jääneeltä Sleeppareiden ja Antero Jakoilan kanssa tehdyltä The Hevoset -kantrialbumilta. Pääsolistina onkin originaalin taltioinnin tapaan Mato Valtonen. Mitä ilmeisimmin Davea innoitti tässä saamansa arkistoihin kadonneen nauhoituksen CD-kopio. Ja albumin kannen kuva on mitä hienoin, asialla jälleen Daven luottokuvaaja Harri Hinkka.

Jari Yliahon tekemälle omakustannelevylle, joka perustui runoilija/tekstittäjä Erkki Saarilehdon teksteihin, Dave kävi laulamassa kappaleen ”Valossa sun”.

CD-boxilla “Love Records - Kaikki Singlet 3” oli muualla virallisesti julkaisematon koelevyversio Pen Lee & Co -singleraidasta ”Daisy”. Vielä yksi harvinaisuus vuodelta 2016 on Jarkko Martikainen ja Luotetut miehet -combon tulkinta Daven Lahti-albumilla olleesta kappaleesta ”Rodeo”. Tätä seiskatuumaista kaiverrettiin käytännössä käsityönä 100 kappaleen satsi vinyylin eri väreissä.

SuomiLOVE -ohjelmasta kuulluista kappaleista koostettu kakkosalbumi sisälsi paitsi Daven sinkkuna vuotta aiemmin julkaistun version kappaleesta ”Sitähän se kaikki on” myös erittäin, oikeastaan harvinaisen hienon Lauri Tähkän tulkinnan harvemmin kuullusta Daven kappaleesta ”Miss mun rakkaus uinuu”. Loppuun vielä maininta kappaleesta ”I'm Gonna Roll” Nylon 66'ers ‑bändin CD-bonusraitana.



 

sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Vuosirengas 2015

 

Melkein vuoden TUM-records-jumissa ollut Inventive-albumi näki viimein päivänvalon 2015. Nimi oli Behind The Shades.  Bändi kertoi uudesta levystään myös Youtube-videolla.

Daven lähtö TUM-recordsilta aiheutti vaihteeksi levy-yhtiö -ongelman. Viestejä uudesta sopimuksesta ja julkaisijasta vuoti ennenaikaisesti "sosiaaliseen mediaan", mikä aiheutti sen, etteivät ne lopulta pitäneet paikkaansa. Lopulta julkaisukanava uudelle albumille löytyi Universalilta, tavallaan vanhasta kotipesästä, sillä firma hallinnoi Loven ja Johannan jäämistöjä.

Uusi, olemukseltaan hieman karhea, albumi oli nimeltään Ajaton on ajoissa. Edellisen suomenkielisen levyn tapaan rumpalina sessioissa oli äänityspaikan eli Kujalandia-studion haltija Kuja Salmi ja basistina Hannu Kilkki.

Lamppu Laamasen päivitys vuoden 2001 Dave-kirjaan tekeentyi hiljalleen ja saavutti julkaisukelpoisuuden lokakuussa 2015. Nimeksi tuli tietenkin ”Dave Lindholm – Tietenkin”.

Vuoden 2015 aikana julkaistiin myös Suomi Love -telkkariohjelman esitykseen liittynyt Daven digisingle "Sitähän se kaikki on", klassikkokappaleen uusi orkesteriversio. Se julkaistiin myös ohjelman CD-albumilla tulevana vuonna. Vastaavalla tavalla Virve Rosti sai julkisuuteen version rokkibändin klassikosta” I'm Gonna Roll” – tämä julkaisu liittyi Vain elämää -ohjelman neloskauteen.

Räppäri ASA julkaisi 2015 loppukesällä albumin Love, jossa hän sämpläsi Love Recordsin alkuperäisnauhoja omaan musiikkiinsa. Lopputuloksesta voi kukin olla omaa mieltään, mutta joka tapauksessa Davea hän lainasi kolmessa kappaleessa eli ”Mä haluun olla hippi” (”Meritaru”), ”Välisoitto” (”Sinun rock”) ja ”Vasen väsynyt silmä” (”Olé hiljainen kaupunki”). Omalla tahollaan Pyhimys runteli Daven kappaletta ”Pieni ja hento ote” versiollaan ”Ote”.




lauantai 29. tammikuuta 2022

Vuosirengas 2014

 Daven vuosirengas 2014 on uusien julkaisujen suhteen harvinaisen ohut, laihaakin laihempi – ei ainuttakaan. Kyse oli taas ajoituksesta, sillä jo toukokuun loppupuolella 2014 Dave L. B. Inventiven rytmiryhmä oli 2013 pistänyt pystyyn Facebook-sivuston, jolla nyt ilmoitti: ”Kolmas albumi on äänitetty ja miksattu!!” Sen julkaisu ei sitten ollutkaan niin yksinkertaista. TUM-records vitkutteli ilmestymisen kanssa ja levyyn haluttiin uudelleenmiksauksia. Kesäkuussa 2014 Dave arveli julkaisun siirtyvän syksyyn. Syksyllä kävi ilmi, että miksauksista oli sittenkin luovuttu ja originaali lopputulos julkaistaisiin, mutta silti sen ulos saaminen tapahtui liki vuosi siitä, kun äänitykset oli tehty. Tästä seurasi myös Daven kyllästyminen levy-yhtiönsä kuvioon ja häipyminen TUM-recordsilta.

Muutoin vuosi 2014 oli Daven töiden kannalta nimenomaan uudelleenjulkaisujen aikaa. Johanna-yhtiön katalogia julkaistiin juhlavuoden merkeissä. Oman triplakko-CD:nsä saivat niin koko Bluesounds-yhtyeen tuotanto kuin Daven Johannalle aikanaan tekemät albumitkin (Vanha & Uusi Romanssi // Aino // Huoneet 6 & 14 // Kuutamolla, viimeksi mainittu ensimmäistä kertaa CD-muodossa). Spinefarmilta tuli myös 40 kappaleen kokoelma ja vielä saksalainen Shadoks Music julkaisi esikoisalbumin Ferris 180-grammaisena vinyylipainoksena. Tämä viimeksi mainittu tehtiin käsin numeroituna x kpl:n sarjana, ja mukana oli loistavasti kuvitettu Harri Järvisen laatima liitelehtinen.

Bändi- ja soolokeikkailua oli tietysti. Inventiven riveihin oli edellisen vuoden maaliskuun puolivälissä kiinnitetty live-vahvistukseksi Hattu-duo: Noora ja Pekka Louhimo. Ensi keikka tuolloin oli nimellä Tammelan torakat, mutta 2014 Inventive esiintyi mm. Porin Jazzkadun avajaisissa. Keikkojen ohella tuli myyntiin neliosaiseksi suunnitellun vuodenaika -T-paitasarjan ensimmäinen versio ”Syys”. Paitojen julkaisu taisi jäädä tuohon yhteen, mutta Harri Hinkan kuvaama vuodenaikasarja on nähtävissä Dave ja Hinkan 2018 ilmestyneessä kirjassa Kynä & Kamera. Myös muita Dave/Isokynä-aiheisia vintage-paitoja ilmestyi tuona vuonna nettikauppohin.

Vappupäivänä esitettiin Santeri Ahlgrénin ideoima viihdeohjelma Manne Menuetti Route 66. Tunnin kestäneessä ohjelmassa pääpaino oli musiikissa, Dave nähtiin pikkuroolissa huoltoaseman hoitajana.

Dave-covereita vuonna 2014 putkahti vain pari. Punkbändien Hevikorolla ja The Tarjas yhteisjulkaisulla The Tarjas tulkitsi kappaletta ”Puhtaat laivat”. Coverista voi vain vaivoin puhua Åttopoikien kappaleen ”Lahti” kohdalla, sillä vain sen Davelle kreditoitu sävel on alkujaan The Hevoset/Sleepy Sleepers -kappaleesta ”Helluntaina Heinolan country-festivaaleilla”.




lauantai 22. tammikuuta 2022

Vuosirengas 2013

 

Vuoden 2013 saldo on jälleen määrällisesti aika ohut, mutta laadullisesti sitäkin tanakampi. Kolmikon Hannu Kilkki, Kuja Salmi ja Hannu Vainionpää kanssa toteutettu albumi ”Ken elää, ken näkee. Ken B” on nimeään myöten hauska ja tulkinnoille tilaa antava kokonaisuus. Sisältöä on tullut esiteltyä mm. Rockdatan sivuilla, joten vain parina mainintana Hoida puut -hoilaus, jotka ovat suomenkielisiä versioita Joe Vestichin julkaisematta jääneeltä albumilta sekä yhdeksänminuuttinen päätöskappale ”Nukuttaa”. Viimeksi mainittu todellakin saa keskittyneen kuuntelijan luomet lurpsahtamaan. 

Lepopäivän ratoksi voi pohtia albumin nimeä Sen alkuosa ”Ken elää, ken näkee.” on ´luontevasti muunnos sananlaskusta ”Ken elää, se näkee.” Mutta onko kyse toteamuksesta, jonka allekirjoittaja Ken B. elää ja siinä aprikoi muiden eloa? Loppuosan ”Ken B” voisi siis olla Ken B. -niminen henkilö, mutta myös pelkkä jatko sananlaskun muunnokselle: ”ken on?” (vrt. Dave Lindholm B. [=be] Inventive). Ja niin edelleen.

Vuoden toinen Dave-tuotos oli Hyvää Morjensta Tampereelta -kokoelmaCD:n Inventive-bändin raita “Wall D”, jota ei ole julkaistu missään muulla äänitteellä.




lauantai 15. tammikuuta 2022

Vuosirengas 2012

 

Vuosirenkaalle 2012 osuukin edellisen vuoden pienen hiljaisuuden jälkeen sitten kokonaista kolme albumia ja vielä 60-vuotissingle. Edelliskesästä treenaillut Inventive-bändi julkaisi kaksi näistä albumeista, Dave Lindholm B. Inventive sekä Honest Eyes. Myös tuo synttärisinkku, ”When The Sun Comes Along”, laitettiin bändin nimiin. Livekeikkoja ei porukka vielä vaiheessa edes tehnyt. Ensimmäinen Inventive-albumeista tuli alkuvuodesta ja sen julkaisi Hype-Records, jälkimmäinen aivan vuoden lopulla. Tuolloin julkaisijaksi oli vakiintunut enemmänkin jazz-katalogistaan tunnettu TUM-Records. Inventive-levyt olivat suorahkoviivaista englanninkielistä triorokkia.

Se kolmas albumi oli sisällöltään sitten Daven ja veljensä Callen paluuta nuoruuden ja lapsuudenkin musiikillisiin kokemuksiin: silloin kuultuja gospel, blues ja rhythm 'n' blues -biisejä. Moinen yhteislevy oli ollut puheissa jo 1970-luvulta saakka. Dave soittaa useammanlaisia kitaroita, Calle alttosaksofonia ja klarinettia. Täydentävänä kokoonpanona oli pianisti/urkuri Juha Kujanpää, kontrabasisti Ulf Krokfors sekä rumpali Heikki Sandren.

Vuoden coverit ovat tuttuakin tutumpia, joskin harvemmin kuultuja tulkintoja: ”Tupakka, viina ja villit naiset” -kappaleen levyttivät pohjoisen rajaseudun yhtye nimeltä Raj Raj Band kuten myös Vilperin perikunta 20-vuotisjuhlalivellään. Lisäksi Jope Ruonansuu pahoinpiteli ”Sitähän se kaikki on” -kappaleen nimellä ”Raskautta Vaan”.







lauantai 8. tammikuuta 2022

Vuosirengas 2011

Äkkiseltään levytysten perusteella tarkastellen Daven vuosi 2011 oli sikäli yllätyksellinen, ettei varsinaista omaa levyä nähty julkaisulistoilla. Vastaava tilanne oli ainoastaan (vähän tulkinnasta riippuen) vain vuonna 1994 tai 1995. Mutta kyse oli vain ajoituksesta, kuten tullaan huomaamaan.

Ulos tuli heti 2011 alkuvuodesta kuitenkin Isokynä-kokoomaboxi Tätä on mun rock’n’roll 1972-1975, johon oli koottu kattavahkosti Isokynä-kauden materiaali. Sen aiemmin julkaisematonta materiaalia oli Seppo Pietikäisen jo vuonna 2007 ohjaama DVD-dokumentti ”Dave Lindholm - Kukkuu ja mä en oo ees sekasin”.

Muutoin vuoden aikana tapahtui yhtä ja toista pienimuotoista, mutta kiinnostavaa. Joe Vestichin julkaisematta jäänyt albumi American Singer äänitettiin Heikki Silvennoisen studiossa. Dave oli kitaroineen ja huuliharppuineen mukana, materiaalissa oli myös neljä Daven biisiä, joista Dave on julkaissut myöhemmin suomenkielisinä kaksi (”Choppin’ Wood” / ”Hoida puut” ja ”Country Man” / ”Maamies”).

FST5 esitti tammikuussa 2011 riemukkaan humoristisen, liki tunnin kestävän Chri Åhmanin ohjaaman dokumentin ”Artistin muotokuva: Dave Lindholm - Maailman pienin konsertti (ehkä) ja jotakin muuta (varmasti)” // ”Artistporträtt: Dave Lindholm - Världens minsta konsert (kanske) och nånting annat (absolut)”.

Tämä oli ensimmäinen ruotsin kielellä televisioon tehty henkilökuva Dave Lindholmista, sisältönä hänen muistikuviaan vuosien varrelta – mm. nuoruuden piirre olla suurisuinen ”Kingholm”.

Ohjelmassa kuultiin vain tätä tarkoitusta varten Daven tekemä laulu ”Saltmannen”. ”Ensiesitys on ainutlaatuinen”, totesi ennakkoteksti, ja niinhän se oli. Dave esitti suolasirottimeksi pukeutuneena ko. kappaleen, joka oli kevyt lastenlaulutyyppinen, ruotsinkielinen rallatus – itse asiassa ainut ruotsiksi taltioitu Daven kappale ikinä (Parviäly hoi, löytyykö vastaavia ??). Pohjustuksena tälle oli Daven hauskaa pohdiskelua 1950-luvun B-sarjan tieteiselokuvista.

Ohjelmassa Daven piti alun perin pitää ”maailman pienin konsertti” pahvilaatikossa. Kävi kuitenkin ilmi, että kameroiden, mikrofonin, valojen ja Daven itsensä mahduttaminen yhteen pahvilaatikkoon olisi liian vaikeaa ja ideasta tuli enemmän suuntaa antava kuin todellinen. Esiintymisareena oli lopulta pahviarkein rajattu ”Madison Cardboard Garden”, siellä Dave dobron kanssa tyynyllä istumassa ja biisinä ”Love Built a House”.

Keväällä 2011 alkoi muodostua myös uusi bändi Klaus-Erik Wirzeniuksen ja Dino Kullbergin kanssa. Sen ensilevy ja -esiintyminen antoivat tosin odottaa vuoroaan tuleviin vuosirenkaisiin.

Syyskuussa Dave ja Andy McCoy tekivät puolisen tusinaa käsittäneen ADHD-rundin (Andy Dave Hard Drive Tour 2011). Esimerkkejä keikoilta löytyy Youtubesta (omana konserttihavaintona, että Dave antoi Andyn säätää eturivissä ja piti itse kitarallaan duohomman kasassa).

https://www.tiketti.fi/andy-mccoyn-ja-dave-lindholmin-adhd-hard-drive-tour-2011-uutiset/6641

Vuoden ainut Dave-cover tuli Jope Ruonansuulta, ei-niin-unohtumaton ”Anna hanurin laulaa vaan”.

Davelle myönnettiin 2011 myös elämäntyöpalkinto, Erikois-Emma, joskin juhlakalu itse vältteli mahdollista palkinnon tuomaa gloriaa.








sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Vuosirengas 2010

 

Vuosirenkaan 2010 rajapinnalle ajoittuu Tomi Pietilän Tampereen AMK:ssa vuoden 2009 loppupuolella ohjaama neliminuuttinen lyhytelokuva Kahvia ja tupakkaa, jonka näyttelijöiksi valikoituivat Dave Lindholm sekä Ilkka Vieru ja Kari Peitsamo. Se nähtiin Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa 2010.

http://tamk-ttvo.blogspot.com/2009/12/kahvia-ja-tupakkaa-purkissa.html

Huhtikuussa taltioitiin Daven ja Otto Donnerin yhteistyönä vaihteeksi täysin uudentyyppinen albumi. Daven levyjä kustantanut AllStar-music ei tarttunut tilaisuuteen, vaan kokonaisuus äänitettiin ilman sopimusta, ja julkaisijaa jouduttiin jonkin aikaa hakemaan. Apuun tuli ”vapaaseen jazziin keskittynyt” TUM records, joka levyn myötä aloitti uuden TUM Alternative -levysarjan.

Albumi esiteltiin julkaisuinfossa melko tyhjentävästi seuraavalla tavalla: ”Dave Lindholmin ja Otto Donnerin 12.10. julkaistava yhteislevy More Than 123 soi verevästi bluesin ja New Orleans -poljennon tahdissa. Tunnustettujen musiikkihahmojen yhteisissä sävellyksissä kohtaavat kiehtovalla tavalla Lindholmin vahva blues-tausta ja Donnerin jazz-estetiikkaa huokuvat sovitukset, jotka tulkitsee Suomen eturivin jazzmuusikoista koottu yhtye.” Myös promovideo kuvattiin.

Heinäkuussa tv-ohjelmassa Arto Nybergin kesäduuniblues esiteltiin Smackista ja The Hangmenistä tutun Rane Raitsikan kokoama trio The ShoeShiners. Sen muut jäsenet olivat Dave sekä mm. The Ballsissa meritoitunut Marjo Leinonen.  Trio teki kymmenen kaupungin rundin lokakuussa 2010 esittäen kappaleita kaikkien kolmen uralta ja vähän muutakin. Osuus Nybergin ohjelmasta ja joitakin katkelmia esityksistä löytyy Youtubesta. https://www.youtube.com/watch?v=mxnw51OXxtY

Dave teki 2010 parin vuoden tauon jälkeen taas soolokeikkoja ja kolme levyvierailua. Ystävänpäivänä julkaistiin tohvelitehtaan vuosipäivän innoittamana hyväntekeväisyyslevy Reino & Aino Rakkaustarina. Levyn tuotto lahjoitettiin sotien veteraaneille ja sydänlapsille. Levyllä on Daven ja Jani Viitasen yhdessä toteuttama kappale ”Kaikki muu”. (Levyn mainosvideo https://www.youtube.com/watch?v=n8_ssyIBe-4 ).  Dave kuultiin myös laulamassa Pate Mustajärven (kappale ”Yksinäisyys syö”) ja kitaroimassa Hauli Bros:n (”Tahtoisin”) albumeilla.

Vuosi 2010 oli myös muiden artistien Dave-covereiden runsaudensarvi. Itse asiassa jo vuodelta 2009 oli Kauko Röyhkän ja Terhi Kokkosen tulkinta kappaleesta ”Pieni ja hento ote”. Samaan kappaleeseen tarttui tai tartutettiin Anna Puu lastenlevyllä Ipanapa 3. Toinen duo eli Jippu & Samuli Edelmann versioi kappaleet ”Joo joo” ja ”Puhtaat laivat”. Oman tyylisensä tulkinnat Daven kappaleista aloitti 2010 myös Jope Ruonansuu, ensimmäinen niistä oli ”Sitähän se” (eli ”Sitähän se kaikki on”).

YLEn Rock-Suomi vuodelta 2010 oli kymmenosainen dokumenttisarja suomalaisen rockin vaiheista, ja Davella oli luonnollisesti sarjaan annettavana omat muistonsa. Pätkiä on kuultavissa myös Youtubessa, esimerkiksi: https://www.youtube.com/watch?v=1HKqwkS2MS0




Vuosirengas 2022

  Kulumassa olevaa vuosirengasta viedään ja vaikka Daven duunit edelleenkin jatkuvat, niin vuosirengaskirjoitusten virta ehtyy ainakin toist...